Uusi alku
Noniin.
Yritin aloittaa bloggauselämän aivan täysin alusta lifestyle-tyyppisellä blogilla. Tajusin ettei mulla oo mitään kirjotettavaa ei-hevosihmisille, joten.
Saanen esitellä uuden blogin, jonka pyhitän heppajutuille. Ajan saatossa oon unohtanut, miten tätä Bloggeria ajetaan, mutta kai mä ulkoasusta saan edes hiukan sellaisen, mitä haluan.
Vanhat lukijat ja tutut muistaa mut erittäin hyvin siitä, etten muista päivittää. En tiedä onko tämä muuttunut mihinkään, mutta jo ajatus uuden blogin perustamisesta ja kirjoittelusta kuulosti hyvältä, joten en aio ottaa mitään painetta julkaisutahdista.
Asiaan.
Blogin kirjoittaja on 23-vuotias, toistaiseksi kaupan alalla työskentelevä hevosmuija. Hevosharrastusta takana 14vuotta, oma hevonen ollut 7vuoden ajan, ja järjestyksessään nykyinen on toinen oma.
Päätähti Dorsy eli Dorka on 11-vuotiaaksi kääntynyt puolalainen hannoversukuinen tamma, jolla on erittäin vahva mielipide asioihin. Se tuli mulle lähestulkoon suoraan pellolta ollessaan 7-vuotias, ja historia on pimennossa. On ollut puhetta, että sillä olisi tehty varsoja Puolassa, mutta tästä ei varmuutta ole koska Puolan database on melko haastava a) löytää b) tulkita.
Dorkan isä on esteratsastajien (ainakin osan?) tuntema Spartakus, ja emä niinkään mitäänsanomaton Daria. Löysin sattumalta äfbeessä pyöriessä Dorkan puoliveljen, eli ruunan jolla on sama isä. Tämä ruuna on nuorempana hypännyt kevyesti 160cm ratoja. Dorkan hyppytyyli ja tekniikka on myös selkeästi periytynyt isältään, se hyppää tarkasti ja kevyesti. Mutta, koska rakastan kouluratsastusta, on meidän hyppely hyvin harvinaista.
Dorkan tapa liikkua on kevyt ja irtonainen. Sillä on iso ja ilmava liike, sekä vahva takapään työntö. Sille on myös todella helppoa kulkea kootumpana, vaikka pyydän sitä todella pienissä pätkissä ja hetkittäin. Laukka on iso, ja vaikka sillä on vahva takaosa, niin laukkaa haluaisi toteuttaa pitkänä ja kovaa. Koska onhan kovaa meneminen sikasiistii. Hänen mielestä.
Meidän tie on ollut todella kuoppainen ja useasti ajettu ojaan. Usein tiet ovat olleet remontissa tai täynnä töyssyjä. Mutta pikkuhiljaa alkaa tuntua siltä, että päästään vihdoin ohi työmaasta.
Pikkuhiljaa elämä suuret aivot omaavan tamman kanssa alkaa helpottaa. Se on maailman kiltein käsitellä, mutta termit "herkkyys" ja "istunta-avut" saa uudet merkityksen tän hevosen kanssa. Se ei kestä yhtään negatiivista ajattelua, painetta, tai pinnallista hengitystä. Se on tarkka kädestä, jalasta ja istunnasta, ja kun se on töissä ja keskittyy, sitä ratsastetaan ajatuksen voimalla.
Dorka on opettanut mulle enemmän kuin yksikään opettaja tai opetusmestarin nimikkeellä kulkeva hevonen. Eniten se on opettanut mulle pitkää pinnaa, sillä ennen hermostuin a) hevoseen ja b) itseeni todella nopeasti, eikä siitä tule tämän hevosen kanssa mitään. Sille ei hermostuta. Sitä ei myöskään pakoteta, eikä sitä käsketä. Siltä vaaditaan, ja sille annetaan tilaa tehdä ja suorittaa. Silti se kulkee ohjan ja pohkeen välissä, pyrkien aina tahtiin ja tasapainoon.
Tulipa ihan syväluotaava esittely, vaikka ajattelin tehdä Dorkalle oman sivun tänne. Ja teenkin, kun keksin, mistä :Dd
Jos luit näin pitkälle, liity ihmeessä seuraamaan <3
Yritin aloittaa bloggauselämän aivan täysin alusta lifestyle-tyyppisellä blogilla. Tajusin ettei mulla oo mitään kirjotettavaa ei-hevosihmisille, joten.
Kesä 2015
Saanen esitellä uuden blogin, jonka pyhitän heppajutuille. Ajan saatossa oon unohtanut, miten tätä Bloggeria ajetaan, mutta kai mä ulkoasusta saan edes hiukan sellaisen, mitä haluan.
Vanhat lukijat ja tutut muistaa mut erittäin hyvin siitä, etten muista päivittää. En tiedä onko tämä muuttunut mihinkään, mutta jo ajatus uuden blogin perustamisesta ja kirjoittelusta kuulosti hyvältä, joten en aio ottaa mitään painetta julkaisutahdista.
Asiaan.
Blogin kirjoittaja on 23-vuotias, toistaiseksi kaupan alalla työskentelevä hevosmuija. Hevosharrastusta takana 14vuotta, oma hevonen ollut 7vuoden ajan, ja järjestyksessään nykyinen on toinen oma.
Päätähti Dorsy eli Dorka on 11-vuotiaaksi kääntynyt puolalainen hannoversukuinen tamma, jolla on erittäin vahva mielipide asioihin. Se tuli mulle lähestulkoon suoraan pellolta ollessaan 7-vuotias, ja historia on pimennossa. On ollut puhetta, että sillä olisi tehty varsoja Puolassa, mutta tästä ei varmuutta ole koska Puolan database on melko haastava a) löytää b) tulkita.
<3
Dorkan isä on esteratsastajien (ainakin osan?) tuntema Spartakus, ja emä niinkään mitäänsanomaton Daria. Löysin sattumalta äfbeessä pyöriessä Dorkan puoliveljen, eli ruunan jolla on sama isä. Tämä ruuna on nuorempana hypännyt kevyesti 160cm ratoja. Dorkan hyppytyyli ja tekniikka on myös selkeästi periytynyt isältään, se hyppää tarkasti ja kevyesti. Mutta, koska rakastan kouluratsastusta, on meidän hyppely hyvin harvinaista.
Dorkan tapa liikkua on kevyt ja irtonainen. Sillä on iso ja ilmava liike, sekä vahva takapään työntö. Sille on myös todella helppoa kulkea kootumpana, vaikka pyydän sitä todella pienissä pätkissä ja hetkittäin. Laukka on iso, ja vaikka sillä on vahva takaosa, niin laukkaa haluaisi toteuttaa pitkänä ja kovaa. Koska onhan kovaa meneminen sikasiistii. Hänen mielestä.
Meidän tie on ollut todella kuoppainen ja useasti ajettu ojaan. Usein tiet ovat olleet remontissa tai täynnä töyssyjä. Mutta pikkuhiljaa alkaa tuntua siltä, että päästään vihdoin ohi työmaasta.
Jokapäiväistä elämää
Pikkuhiljaa elämä suuret aivot omaavan tamman kanssa alkaa helpottaa. Se on maailman kiltein käsitellä, mutta termit "herkkyys" ja "istunta-avut" saa uudet merkityksen tän hevosen kanssa. Se ei kestä yhtään negatiivista ajattelua, painetta, tai pinnallista hengitystä. Se on tarkka kädestä, jalasta ja istunnasta, ja kun se on töissä ja keskittyy, sitä ratsastetaan ajatuksen voimalla.
Dorka on opettanut mulle enemmän kuin yksikään opettaja tai opetusmestarin nimikkeellä kulkeva hevonen. Eniten se on opettanut mulle pitkää pinnaa, sillä ennen hermostuin a) hevoseen ja b) itseeni todella nopeasti, eikä siitä tule tämän hevosen kanssa mitään. Sille ei hermostuta. Sitä ei myöskään pakoteta, eikä sitä käsketä. Siltä vaaditaan, ja sille annetaan tilaa tehdä ja suorittaa. Silti se kulkee ohjan ja pohkeen välissä, pyrkien aina tahtiin ja tasapainoon.
Elämämme ensimmäinen estetunti, verkkaa
Tulipa ihan syväluotaava esittely, vaikka ajattelin tehdä Dorkalle oman sivun tänne. Ja teenkin, kun keksin, mistä :Dd
Jos luit näin pitkälle, liity ihmeessä seuraamaan <3
Kommentit
Lähetä kommentti